Tosiaan, sain tuossa viime torstaina
sen ensimmäisen vatsapöpön, joka oli kyllä odotettavissa.
Torstai-iltana ja perjantaina tutustuttiinkin sitten paikalliseen
klinikkaan, jossa hoitivat tämän mzungun lähestulkoon takaisin
elävien kirjoihin. Pääsin jopa tiputukseen ensimmäista kertaa
elämässäni. Kyllä olis ollu jännää, ellei vatsaan olis sattunu
niin hemmetisti. Noh, viikonlopun yli kärvistelin tuhottoman mahakivun kanssa ja nyt on
antibiootit syöty ja olokin alkaa olla jo paljon parempi. Mitäs
tänään syötäisiin? ;)
Halusin jo viime viikolla raportoida
meidän uudesta perheenjäsenestä, mutta ensin oli liian kiire sen
hulivilin kanssa ja sit ei ollu nettiä muutamaan päivään, ja
muita tekosyitä...
Mutta niinhän siinä sitten kävi,
että viikko sitten sunnuntaina meidän perheeseen tuli yksi uusi
jäsen. Nimittäin maltankoiranpentu nimeltä Kuba. Nimihän oli
päätetty jo aikaa sitten, ja vaikka se onkin pojan nimi, olisi
tyttökoirastakin tullut Kuba. Mutta nyt ei tarvinnut edes pohtia,
koska uusi perheenjäsen on potra poika. Kuba on puolalainen
lempinimi Jakubille, ja jostain syystä ehdin tähän nimeen kovasti
tykästyä. Ja kiitos erään herra Blaszczykowskin (juu googlasin miten tuo kirjotetaan), ei vannoutuneella
Dortmund-fani miehelläni ollut mitään tätä vastaan.
Vähän yli viikko ollaan siis Kuban
kanssa tässä ihmetelty, ja aika rankkaa on. :D (mitenkähän mahdan
joskus selviytyä ihmislapsesta...?) Mutta on se vaan niiiiiiiiiin
söpö. Eka yö oli luonnollisesti aika kamala, sekä Kuballe, että
meille tuoreille vanhemmille, mutta nyt yöt on menny jo huomattavasti
paremmin. (Nyt tosin yritetään siirtää koirulin nukkumapaikka
meidän makkarista olohuoneeseen ja viime yö oli aika rallia taas,
onneks miehellä on lehmän hermot ;)) Muissa asioissa en ole ihan
niin vakuuttunut kehityksestä, mutta ehkäpä mulla on hieman liian
korkeat odotukset. Aikamoisena yllätyksenä tuli nimittäin esim.
sellainen tieto, että koira on yleensä täysin sisäsiisti vasta
puolen vuoden ikäisenä. Olin kyllä lukenut muutamaakin pentukirjaa
etukäteen, mutta ei niissä mitään tälläistä mainittu. Ihan
epäolennainen tieto, eikö? Muutenkin voisin heivata ne kirjat
vaikka suohon, ihan käsittämättömiä vaatimuksia, johan tässä
stressaantuu sekä omistaja että koira. Yritän nyt kuitenkin vielä
hetken noilla superkoirankasvattajan ohjeilla; olisi niin kiva
kasvattaa hyväkäytöksinen koira... Kuka ehtii aina olla antamassa
herkkuja ja kehuja kahden sekunnin sisällä “oikeanlaisesta”
käytöksestä? Ja eikö se koira tuu kauheeks läskiks jos sille on
koko ajan antamssa jotain herkkuja? Tai miten on mahdollista olla
huomioimatta koiraa, joka jyrsii nilkkasi verille? Hohhoi. (Onko
vauvanhoitokirjat yhtä hulluja??? Ei parane sellasta kyllä ostaa
kun aika koittaa...)
Ympäriinsä pissailu ja kakkailu ei
mua haittaa, siihen on kyllä varauduttu. Kaakelilattia on onneksi
helppo putsata. En ehkä ollut ihan varautunut siihen että koira on
kiinni nilkoissa (hampaiden kera tai ilman) kaiken valvomansa ajan.
Ensin en pystyny edes vessassa käymään niin etteikö hauva saisi
ihan hirveetä paniikkikohtausta. Vieläkin sen saa harhauttaa
tekemään jotain supermielenkiintosta, että saa mennä oven taakse
rauhassa. Kai se on normaalia? Kai se menee joskus ohi? Onneksi
sentään kuka tahansa ihminen tuntuu kelpaavan, eli kun siivooja tai
mies on kotona, pääsen tamppaamaan juoksumattoa rauhassa. :D Ja nyt
tän ei-niin-kivan pöpön ansiosta sain mukavan breikin
viikonloppuna, kun oli hyvä syy olla tekemättä mitään
ylimäärästä. Kiitos taas ihanalle miehelleni tästä, että hän
jaksaa. Nyt pienen "lomailun" jälkeen mullakin riittää taas energiaa tulevan maailman hyväkäytöksisimmän koiran kouluttamiseen. ;) (Huomisesta alkaen...)
***
Hello from the sick bed. Last Thursday
I got the feared first serious stomach issue. So on Thursday and
Friday we were making ourselves known in the local clinic, where they
treated me back to almost alive person. Over the weekend with the
help of some antibiotics and various other pills I got better, and
now I'm only a bit tired and hungry. What would we eat today...?
I was supposed to write you about the
big news about the new family member already last week, but it was so
busy with him and then the internet was not working and so on and so
on...
Anyway a week ago on Sunday we took
home a lovely little fellow, a maltese puppy, who got name Kuba. Why
Kuba? Well this name was decided long time ago in Poland; it is a
nickname for Polish guy's name Jakub, and I just always liked it.
Thanks to one Blaszczykowski (yes I did google how to spell it) in a team called Borussia Dortmund, my
husband agreed to this name immediately. ;)
A week with the puppy has been looong
and quite hard, I must admit. The puppy is very attached to people
(any people) so it does not want to be alone at all, not even if I
need to go to toilet. I've had cats earlier and I don't really
remember anything like this with them, but of course they are
completely different animals, aren't they? :D (Like comparing humans
and elephants, eh?) I've been reading a few puppy training books so I
wouldn't be completely lost, but I must say that the books are making
everything seem very simple and easy, and they forgot to mention a
detail like it takes about 6 months for the dog to be fully
housetrained... Not important, I guess. So there's few things that
have been making me a bit crazy last week; that I always seem to fail
to take the puppy out when he needs to go (and on the other hand I'm
waiting with him outside 20 minutes when he does not) and that he is
biting fingers and toes, and attacking to our ankles like they were
the tastiest bones in the world. And we don't know how to make this
stop. I've tried the tricks from the books, but seriously, who can
just stay calm and still while the dog is chewing half of your toes
away.... But other wise he is a real charmer. ;)
On weekend thanks to my best ever
husband (and the stomach pain that did not allow me up from the bed)
I got some very much needed puppy vacation. Now that I'm getting
better I have new motivation and power to make this dog the perfect
example...starting tomorrow. :P
No comments:
Post a Comment