I wanted to try how it feels like to write in Finnish, so I apologize if this causes some inconvenience for someone ;) this post is about a Finnish band called Apulanta, and I thought you will probably not be interested anyways..
En ole ikinä ollut sen suurempi Apulanta-fani, mutta kun kuulin, että bändi on tulossa heittämään keikkaa tänne Puolan maalle asti, niin pitihän sinne päästä. Vaikka 150 kilometrin ajomatka kesti kolme ja puoli tuntia, koska täällä ei ole ollut varaa (?) rakentaa moottoriteitä edes isompien kaupunkien välille. Tosin kyllä Apikselta varmasti löytyy true-fanejakin, jotka ajavat tuhansia kilometrejä bändin perässä...
Apulanta on hassu bändi. Vaikka niiden musiikki ei olekaan ehkä kaikille mieleistä, niin sitä kuulee väkisinkin jos sattuu joskus avaamaan radion. Olen varma, että 98 prosenttia suomalaisista kaksi-viisikymppisistä tietää mikä on Apulanta. Apulannan sanoitukset on välillä aika rajuja ja musiikkikin rankemman puoleista, mutta silti jostain syystä tuntuu, että se on semmonen koko kansan bändi. Kaikilla on mielipide bändistä.
Olen muistaakseni kerran aiemmin ollut Apiksen keikalla; festareilla joskus viitisen vuotta sitten. Muistan, että silloin oli kova meno, yleisö oli ihan huumassa ja kaikki osasivat biisit ulkoa. Minäkin. Huomasin saman viime viikolla, kun kuuntelin muutaman biisin fiiliksen luomiseksi. Osasin monet sanat ulkoa, vaikken ole ikinä omistanut yhtäkään Apulannan cd:tä. Tällä kertaa keikalla ei yllättäen laulettu biisejä yhteen ääneen, mutta jonkunnäkösessä hurmiossa kyllä oltiin alkoholilla ja muilla iloliemillä saattoi olla vaikutusta asiaan. Puolalainen fanikunta oli hieman erilainen kuin mitä kuvittelen fanien Suomessa olevan. Puolassa tämä näyttää olevan jokseenkin erikoisten hevari-punkkari-äijien musiikkia, Suomessa enemmänkin teiniangstityttöjen suosikki. Nämähän ovat sitten ihan omia yleistyksiäni, mitään oikeaa tutkimustietoa mulla ei ole :D Jotenkin luulen, että Apulannan katu-uskottavuus suomalaisten tosi-punkkareiden silmissä on laskenut huomattavasti bändin ensimmäisten elivuosien jälkeen. Ehkä tuolla koko-kansan-bändi-statuksella on jotain tekemistä asian kanssa... Kun taas täällä se on varmasti yksi erikoisimmista bändeistä, jota kukaan voi kuunnella.
Ennen keikkaa huomasin, että bändi on levyttänyt joitakin biisejä myös englanniksi, ja pelkäsinkin heidän esittävän vain englanninkielisiä versioita. Mutta yllätyksekseni koko keikka vedettiin suomeksi! Ja sain laulaa sydämeni kyllyydestä. ;) Oli hauskaa käydä pitkästä aikaa mulle tutun bändin keikalla (tässä viimesen vuoden aikana kun on tullut nähtyä ja koettua vähän vieraampaa musiikkia, lue: teknoa). Fiilis on ihan eri kun tietää biisien sanat tai että niissä biiseissä ylipäänsä on sanat. Wolfikin tykkäs, kuulosti kuulemma hieman Die Toten Hosenilta, joka on yksi herran lempparibändeistä.
Sain sitten sen ensimmäisen Apulanta-levynkin "suurta" cd-kokoelmaani rikastuttamaan. Voitin jonkun kilpailun, ja itse Wirtasen Toni ojensi palkinnon. Oi että. Jotekin aina luulin, että se on kauheen laiha, mutta ilmeisesti keski-ikä alkaa painaa, kun herralla oli ihan kiitettävä vatsakumpu.
Tällä viikolla sitten vähän erilaista, mutta vieläkin mieluisampaa keikkaa tiedossa! Ellie Goulding lauantaina Berlin Festivaleilla. Can't wait! :)
Hmm...Finnish feels good, might be that there will be more of that. Sorry. :P But I promise to still continue in English too. Ps. I have finally revealed name of the fiance, so from here on he will be called Wolfi. Or fiance. Or which ever name I feel like using. :P
No comments:
Post a Comment